Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (Luonnonvarat ja ympäristö -vastuualue) lokakuussa 2009 käynnistynyt ekosysteemipalveluihin ja integroivaan suunnitteluun liittyvä Interreg IVA Natureship -hanke ja Turun Ammattikorkeakoulun Interreg IVA ProNatMat -luonnonmateriaalihanke ovat yhteistyössä koordinoineet rannikkoalueiden ruovikoiden leikkuuhanketta Varsinais-Suomessa. Työ toteutettiin uuden tyyppisellä hyvin lumessa kulkevalla osin itse rakennetulla virolaisella bandwagen -telaketjukoneella, jossa on ruokoa niputtava leikkuupää. Normaali olosuhteissa päivän leikkuutulos on noin 5 hehtaaria, johon vaikuttaa lumen määrä, koneiden siirtovälit ja kulkuyhteydet. ProNatMat –hanke käyttää materiaalia mm. ruokorakennuspaaleihin. Vuoden 2010 aikana töitä tehtiin 16.3.- 20.03. Mietoistenlahdelta ja työ jatkui useilla Natura-alueilla ja lintuvesialueilla maaliskuussa mm. Halikonlahdella 21-22.3, Raisionlahdella 23.3., Perniön Saarenjärvellä 24.3, Paraisten Kårlahdella 25.3, Kaarinan Tuorlassa 26.3 ja Västanfjärdissä 27.3. Leikkuut onnistuivat kaikkialla, paitsi Kiskonjoen laajentumassa Saarenjärvellä jossa lähdettiin pois jo yhden lavan jälkeen jäiden ollessa jo hyvin heikot.
Mietoistenlahden alue ilmakuvattiin ja kuvien avulla tarkastellaan mahdollisuutta tulevaisuutta maksaa talvileikkuuta hehtaariperusteisesti vuosittaisen korjuusaantituloksen mukaan (korjuupakettialueet olisivat laajempia 100-500 hehtaarin alueita). Työ tehtiin Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ruovikkostrategian periaatteiden mukaisesti. Aiheeseen voi tutustua osoitteeessa www.ruoko.fi
Kone pois lavetilta Kuuston lintutornin luona
Bandwagen á la Siim Sooster
Bcs -leikkuupää kiinni koneeseen
Yleistä selitystä ja tohinaa
Laidunportista sisään hakamaan vieritse. Jaloittelutarha toimi ruo'on varastointipaikkana. Etualalla Mikael Nordström Metsähallituksesta
Ei kun menoks, nälkäinen kone valmiina ahmimaan ruovikon sisäänsä.
Emil Raimoranta seurasi mönkijällä, muut bandwagenin lavalla !
Ruovikko lähestyy....
...ja siitä lähtee. Lumi ei haitannut menoa tippaakaan. Myös pieni kuura putosi heti leikkuun yhteydessä. Ruokoa oli tavallista enemmän tällä Topokarin alueella. Leikkuuta haittasi ruovikon kenollaan olo ja kinostaminen sekä reuna-alueen rutinat. Ihan merelle asti ei täällä uskallettu leikata.
Ruokoa lentää kyytiin !
Mitä meidän pitikään leikata? Paikalla laiduntaja Hartikainen ja Raimorannat. Valkopipopää Päivi Simi.
Seuraavak´si tehtiin tukiniittoja Laajoen suistossa Kääppän alueella. Kuva lintutornista.
Pitkällä putkella lintutornista, ruokoa lentää kyytiin.
Siim tuli hakemaan meitä koneella.
Outi ProNatMat -hankkeesta ja Siim.
Ruoko oli paikoin hyvin paksua Kääppällä. Matka läjityspaikalle ja takaisin kesti 38 min.
Outi ruokolastissa.
Materiaalin kaato Saaren kartanon läjityspaikalle.
Aumattua ruokoa lähikuvassa.
Ruokoaumat Topokarilla.
Siirtyminen Halikonlahdelle Joensuun kartanon (Åminne gård) alueelle tapahtui 21.3., jolloin oli myös erittäin tehokas leikkuupäivä. SSS teki mehukkaan jutun.
Halikonlahden leikkuuta 22.03 aamupäivä.
Siim viskaa nippuja. Aika röpöstä on ruovikon reunassa.
Leikkuupeltoa.
Ruoko saatiin leikattua Halikonlahdella vesirajaan saakka. Alue on kunnostettavana merenrantaniittynä erityisen arvokas, koska se rajautuu avoimeen peltoalueeseen. Alueen hoitoa kehitetään yhteistyössä maanomistajan kanssa edelleen mm. tukiniitoin ja äestyksin. Kuva lintutornista.
Ruovikon leikkuu Raision-lahdella 23.3
Ruovikonleikkuu suoritettiin hienossa kirkkaassa auringonpaisteessa.
Ruovikkoa poistettiin lahden itä-osassa, laitumen yhteydessä.
Lintutornin edustalla on jo avoimet näkymät, vaikka alueen talviunet jatkuvat edelleen.
Kokeilua, onko pehmeätä, mutaa vai jätä?
Hupsis, ensimmäinen kimppu!
Ja mukaan kyytiin!
Tehokas kone, näin ruovikko-kimppu härvelin otteessa.
Ruovikon leikkuuseen tukea
Varsinais-Suomen elinkeino- , liikenne- ja ympäristökeskus valmistelee leikkuutulokseen perustuvaa ruovikon leikkuun investointitukea, joka voitaisiin ottaa käyttöön 2014. Tavoitteena on luoda ensi vaiheessa Lounais-Suomen rannikkoalueelle 100 – 500 hehtaarin alueellisia korjuupaketteja. Tavoitetta varten ollaan käynnistämässä hankkeita, jotka keskittyisivät rannikon integroivaan yleissuunnitteluun (korjuupaketit, merenrantaniittyjen kunnostus ruovikkostrategian mukaisesti) sekä osallistaviin Natura-alueiden hoito- ja käyttösuunnitelmiin ja paikallisen yrittäjyyden kehittämiseen rannikkoalueilla.
Työn tavoitteena on myös innostaa suomalaisia yrittäjiä ja paikallisia tahoja tutustumaan työhön ja leikkuukalustoon sekä edesauttaa ruovikon hyötykäyttöä. Vanhan ylivuotisen kuivan ruo’on leikkuu soveltuu alueille, joissa halutaan ylivuotista materiaalia kumoon veden laadun ja virtauksen parantamiseksi tai luonnonhoitotoimena. Näin saadaan myös hiiltä pois leikkuualueilta ja heikennetään ylivuotisen maatuvan ruokomassan metaanin tuotantoa. Leikkuu soveltuu myös merenrantaniittylaitumien peruskunnostuksena kovapohjaisille alueille, joihin on tulossa laidunnusta seuraavana keväänä. Materiaalia voidaan käyttää polttolaitoksissa, eläinten pahnoina, katemateriaalina ja rakennusmateriaalina. ProNatMat hanke varastoi pääosan kerätystä ruokomateriaalista luonnonmateriaalikeskukseen Koroisille ja käyttää materiaalia myöhemmin mm. ruokopaalirakentamisen pilottikokeisiin, maanparannuskokeisiin sekä käsitöiden raaka-aineena. Materiaalia on annettu rakentajien, taiteilijoiden, koulujen ja maatilojen käyttöön. Hankkeen tarkoituksena on lisätä ja vahvistaa paikallisten luonnonmateriaalien käyttöä ja tietotaitoa Suomessa ja Virossa sekä edistää tiedon, tutkimuksen ja osaamisen vaihtoa maiden välillä.
Taustaa takavuosilta
Lounais-Suomen ympäristökeskuksen Interreg IIIA –projekti ”Ruovikkostrategia Suomessa ja Virossa” loi 12 julkaisun ja 19 opinnäytetyön avulla vakaan pohjan ruovikoiden hyötykäytön kehittämiselle Suomessa.
Ruovikoiden leikkuulla saavutetaan oikein suunniteltuna merkittäviä monimuotoisuus-, vesiensuojelu- ja maisemahyötyjä sekä edistetään alan yrittäjyyttä (bioenergia ja rakentaminen). Etelä-Suomen rannikkoalueiden noin 30 000 ruovikkohehtaarista yhteensä 7500 hehtaaria tulisi peruskunnostaa merenrantaniityiksi ja 12500 hehtaaria voitaisiin hyödyntää talvi tai kesäkorjuun avulla.
Lähtökohtana rannikon integroiva suunnittelu
Varsinais-Suomen ELY-keskus arvioi, että tuen edellytyksenä on oltava alueiden arvo- ja hyötystrategiat yhdistävän ruovikkostrategian mukainen integoiva yleissuunnittelu rannikkoalueilla (ks. Etelä-Suomen ruovikkostrategia s. 12-55). Suunnittelun avulla annetaan suosituksia ja määritellään rantavyöhykkeet joissa;
- ruovikoituneet alueet peruskunnostetaan merenrantaniityiksi. Alueiden peruskunnostus voitaisiin toteuttaa laajamittaisesti ei-tuotannollisen investointituen avulla jatkohoidon tapahtuessa erityisympäristötuella. Tähän on siis hyvät mahdollisuudet jo nykyisen tukijärjestelmän puitteissa riittävän yleissuunnittelun jälkeen.
- ruovikot tulee luonnon monimuotoisuus, vesiensuojelu, aaltoeroosio tai muista syistä jättää koskematta.
- ruovikot voidaan kestävällä pohjalla hyödyntää. Lopputuotteena voi olla bioenergia, rakennusmateriaali tai puutarhakatemateriaali. Muutaman vuoden bioenergiakorjuun jälkeen alueet yleensä soveltuvat rakennusmateriaalituotantoon (ei enää ylivuotista materiaalia seassa).
Integroivan suunnittelun yhteydessä luodaan alueellisia korjuuketjuja (hankitaan maanomistajilta suostumukset ruovikoiden korjuulle 5 vuodeksi ja pohditaan korjuulogistiikka sekä sovelias lopputuote).
Integroivan yleissuunnittelumallin mukaisesti suunnittelun piiriin tulee ottaa mukaan välittömästi ruovikoihin ja merenrantaniittyihin rajautuvia alueita, kuten rantaniittyjen luonnon monimuotoisuuteen vaikuttavia peltoja, suojavyöhykkeitä – tai kohdealueelle laskevien puron suihin perustettavia kosteikkoa.
Rannikon integroivan suunnittelun merkitysestä merenrantaniityille
Merenrantaniittyjen määrä on pudonnut Suomessa 57 000 hehtaarista noin 4000 hehtaariin ja merelle asti avoimia laajoja merenrantaniittyalueita ei muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta ole. Perinnemaisemainventoinneissa ei myöskään ole huomioitu umpeenkasvaneita kohteita vaan mukaan on otettu vähäiset hoidetut tai luonnonvoimien avoimena pitämät alueet. Lähtökohtana tulee kuitenkin olla ruovikoiden ja merenrantaniittyjen mosaiikki, keskimäärin 25% ruovikoituneista alueista tulee kunnostaa merenrantaniityiksi ottaen huomioon historiallisen niittyalueiden esiintymisen mm. jokisuissa.
Laidunalueet tulisi perustaa mahdollisimman suuriksi, jolloin saavutetaan suurin monimuotoisuushyöty ja hoito on tuen saajalle riittävän kannattavaa. Liian pienet merenrantaniityt voivat jopa toimia ekologisina ansoina kahlaajalinnuille: ne voivat yrittää pesintää mutta välittömässä läheisyydessä kyttäävät pienpedot voivat helposti napsia poikaset suihinsa tai nouseva tulva tuhota pesän. Useiden kahlaajalajien kannalta olisi optimaalista, että puutonta ja pensaatonta aluetta olisi muutamien satojen metrien verran suuntaansa jolloin pedoilla ei ole kyttäyspaikkoja ja lajeilla olisi enemmän tulvasuojaa. Merenrantaniittylaidunnusta tulisi lisäksi ulottaa myös ylempään maastoon niin että saman laidunkokonaisuuden sisään otettaisiin mukaan myös ympäröiviä hakamaita, ketoja, tuoreita niittyjä ja metsiä. Näin monimuotoisuusvaikutus laajenee ja eläimet saisivat myös enemmän tulvasuojaa sekä varjosuojaa kuumina kesän hellepäivinä. Myös merenrantaniittyjen läheisyydessä olevien peltojen käyttöä luonnon monimuotoisuuspeltoina tulisi harkita sekä luonnon monimuotoisuus- ja vesiensuojelusyistä. Pienpetojen pyyntiä arvokkailla niittyalueilla tulisi edistää (ks. julkaisut Read up On Reed, Ruovikot ja merenrantaniityt, Etelä-Suomen ruovikkostrategia ja Ruovikosta laidunmaaksi).
Laiduntaminen on erityisen tärkeää tehdä perinnemaisemien hoito-ohjeiden mukaisesti eli eläinmäärä alueilla tulee mitoittaa niin, että eläimille ei anneta lisärehua ja alueita ei ole aidattu samaan laidunlohkoon lannoitettujen peltojen kanssa. Ravinteita poistuu vähitellen alueilta eläimen lihan mukana.
Ruovikoiden vuosittainen leikkuu
Ruovikoiden korjuulla on suoria vesiensuojelu- ja luonnon monimuotoisuusvaikutuksia. Kesäruo’on saaminen kestävällä pohjalle onnistunee merenranta-alueillamme vuosittain jos leikkuu tehdään veden pinnan yläpuolelta loppukesällä. Näin voidaan saada talteen fosforia 4, 5 kg/ha vuodessa ja typpeä 50 kg/ha vuodessa. Poistuvat ravinnemäärät, ovat merkittäviä, erityisesti jos korjuu tehdään vuosittain (ks. Ruo-koenergiaa - järviruo'on energiakäyttömahdollisuudet Etelä-Suomessa ja Rantojen kaunistus ja kauhistus).
Kuivan ylivuotisen ruo'on talvikorjuulla on oikein suunniteltuna ja toteutettuna merkittäviä vesiensuojelu- ja luonnon monimuotoisuusvaikutuksia. Ylivuotinen materiaali jää muodostamaan ruokoturvetta ja heikentää veden laatua ja virtausta, sekä aiheuttaa virkistyskäytön kannalta ongelman. Lisäksi ei-hapekkaissa olosuhteissa syntyy metaania. Keskimääräisesti Etelä-Suomen rannikkoalueilla ruokoa on 5 tonnia kuiva-ainetta/ha ja materiaali soveltuu hyvin bioenergiaksi tai optimaalisesti hiili voidaan sitoa rakennusmateriaaliksi (kattomateriaali ja rakennuslevyt) ja pois kierrosta pitkäksi aikaa. Talvikorjuu tulee toteuttaa Etelä-Suomen rannikkoalueella muuttolinnuston kannalta yleensä ennen huhtikuun alkua.
Ruovikoiden hoito sopii erittäin hyvin myös vesiensuojeluyhdistyksille, kyläyhdistyksille tms. ja asiaan on suurta kiinnostusta. Hoitotuki tulisikin myös ulottaa yhdistysten haettavaksi Leader –toimintatavan kautta. Ruovikon hyödyntämistä tulisi tukea myös sosiaalisen ja eettisen kestävyyden näkökulmasta. Bioenergia- ja rakennustuotantoketjut korjuusta esikäsittelyn kautta poltto- ja biokaasukäyttöön tuovat työllisyyttä ja lisäansiomahdollisuuksia ja lisäävät maaseudun elinvoimaisuutta. On myös eettisesti oikeudenmukaisempaa tuottaa polttoainetta rannoilla kasvavista kasveista kuin viljellä ravinnontuotantoon soveltuvilla pelloilla bioenergiakasveja (ks. julkaisu Ruokoenergiaa - järviruo'on energiakäyttömahdollisuudet Etelä-Suomessa).
Varsinais-Suomen ELY-keskus valmistelee
- käynnistetään laajamittainen ruovikkostrategian mukainen integroiva yleisuunnittelma merenrantavyöhykkeellä sekä muilla soveltuvilla ruovikkoalueilla ja;
- Suomessa käynnistetään hehtaariperustainen ruovikoiden leikkuun investointituki, niille alueille joissa rannikon integroiva yleisuunnitelu on tehty. Tukimuoto olisi korjuutulokseen perustuva ruovikon kesä- tai talvikorjuutuki. Tuen/tukien käyttöönotto edistää merkittävästi orastavaa yrittäjyyttä sekä vesiensuojelua ja luonnonhoitoa hyödyntävän korjuukaluston kehittämistä rannikkoalueillamme. Tukimaksimi voisi arviolta olla nykyisen luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistämistuen luokkaa, 450 euroa/hehtaari ja sopimus 5-vuotinen.
Asiaan liittyvät julkaisut:
Ruovikoiden hoidon monimuotoisuus- ja vesiensuojeluvaikutuksia on koottu mm. seuraaviin liitteenä oleviin Ruovikkostrategia –projektin julkaisuihin joihin on tekstissä viitattu;
Ympäristöhallinnon julkaisut
- Etelä-Suomen ruovikkostrategia – Esimerkkeinä Halikonlahden ja Turun kaupungin rannikkoalueet (Ikonen & Hagelberg 2008). Suomen ympäristö 9/2008
- Ruovikot ja merenrantaniityt - Luontoarvot ja hoitokokemuksia Etelä-Suomesta ja Virosta (Ikonen & Hagelberg 2007, toim.). Suomen ympäristö 37/2007.
- Laukanlahti – ruovikkoalueen ja lähiympäristön hoidon ja käytön yleissuunnitelma (Härjämäki & Hagelberg 2007). Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 9/2007.
- Ruovikosta laidunmaaksi – Merenrantaniittyjen laidunnuksesta Lounais-Suomessa ja Virossa (Lounais-Suomen ympäristökeskuksen opaslehtinen; Särkijärvi & Hagelberg 2007).
Turun Ammattikorkeakoulun julkaisut
- Missä ruokoa kasvaa ? (Pitkänen 2006)
- Rannasta rakennukseen - ruokorakentamista Itämeren alueella (Stenman 2008, toim)
- Ruokoenergiaa – järviruo'on energiakäyttömahdollisuudet Etelä-Suomessa (Komulainen & al 2008)
- Rantojen kaunistus vai kauhistus - järviruo'on (Phragmites australis) merkitys vesien laadulle (Huhta 2008).
- The impact of reed management on wildlife: A meta-analytical review of European studies. Biological Conservation 141:364-374. Valkama, E., Lyyti-nen, S. & Koricheva, J. 2008:
Ruovikkostrategia –projektin opinnäytetyöt ja muut asiaan liittyvät julkaisut ovat sivuilla
Pronatmat -hanke luonnonmateriaalin hyödyntämisestä
Biolan Oy pääkonttori, kuvia ruokokattorakentamisesta
Lisätietoja:
Iiro Ikonen 040 8256610
Ylitarkastaja, Integroiva yleissuunnittelu, ruovikot ja merenrantaniityt
Varsinais-Suomen ELY-keskus
Ympäristö ja luonnonvarat
Luonnonsuojeluosasto
PL 523, 20101 Turku
iiro.ikonen(a)ely-keskus.fi
Annastina Sarlin 040 7699089
Projektikoordinaattori, Natureship –hanke
Varsinais-Suomen ELY-keskus
Ympäristö ja luonnonvarat
Luonnonsuojeluosasto
PL 523, 20101 Turku
annastina.sarlin(a)ely-keskus.fi
Päivi Simi GSM +358 50 5985 651
Projektipäällikkö, ProNatMat –hanke, Luonnonmateriaalien hyötykäyttö
Turun ammattikorkeakoulu
Tekniikka, ympäristö ja talous
Tutkimus ja kehitys
Sepänkatu 1, 20700 Turku
paivi.simi(a)turkuamk.fi
]]>
